Siirry sisältöön

Kirkkosaari

Saaren nimestä voidaan päätellä, että Kirkkosaari on joko palvellut jumalanpalvelusten pitopaikkana, toiminut väliaikaisena hautausmaana ennen vainajien siirtämistä siunattuun Lohtajan kirkkomaahan tai että siellä on peräti sijainnut pieni kirkko. Luultavimmin Kirkkosaari on toiminut nimenomaan väliaikaisena hautausmaana ja niinkin ollen saaren nimi johtuu siis sen kirkollisesta käytöstä.

Vuonna 1991 valmistui seurakuntalaisten talkoilla Tuikan kylän edustalle Parannan lahden ääreen Metsähallituksen luvalla Kirkkosaareen pieni hiljentymiskappeli muistomerkiksi menneitten sukupolvien työlle sekä hiljentymispaikaksi tämän päivän vesillä liikkujille, kalastajille ja metsästäjille.

Saaressa on myös makkaranpaistopaikka ja sen ympäri kulkee polku, jota on mukava kävellä ja tutkia saarta. Saaren kivirykelmät ja autioituneet kohdat maassa kertovat tarinaa menneistä ajoista ja saarta tutkiessaan onkin mielenkiintoista ajatella miltä siellä on ennen näyttänyt. Kirkkosaaresta on löydetty kiviröykkiö ja 5 kuoppaa, joiden epäillään olleen pronssi-rautakauden aikaisia keittokuoppia. Kohdetta ei kuitenkaan ole tutkittu, joten kivirakenteiden syntyajankohta ja käyttötarkoitus ei ole varmistunut. Saaresta on löydetty myös hyvin säilynyt, mesoliittiselta ajalta peräisin oleva pallonuija. Esineen arvioidaan olevan yli 7000 vuotta vanha ja sitä on todennäköisimmin käytetty välineenä hylkeen pyynnissä.